KT: The black and the pure white sheep

!YANDERE ALERT! 
!BLOOD ALERT!

Don't even ask where have I been!~
Nojuu, ihan näin että herkkähermoisimmille en ihan suosittele tätä tarinaa c: He voivat kivasti skipata tarinan, ja lukea lopputeksteistä tiivistyksen~~
Huom! Suosittelen vähän uudemmille lukijoille lukaisemaan ensiksi tämän, sillä kyseinen KT on ns. ensimmäinen osa tälle ^^ taino ei ihan, mutta jotain sellaista. Ja ottakaa huomioon että se oli tehty joskus muinoin, joten laatu on aika eh eh eh x'D nojoo. TAI sitten lukekaa Mitsukin menneisyys ;> However, let's begin!

  Olin rantautunut Siperiaan... miten? No älkää minulta kysykö. Siellä oli kumminkin kesä tai syksy, vaikea sanoa. Ei lunta ainakaan vielä ollut. Jalkani olivat kuin muussia muodonmuutoksen jälkeen, joten käveleminenkin oli todella tuskaista.

 Minut oli petetty, ja samalla olin pettänyt kaikki muut...

 Minua oli käytetty hyväksi...

En halunnut tätä..

 Eikä siinä vielä kaikki. Olin jopa menettänyt oikean persoonallisuuteni. Lempeästä, mutta viileästä ujoksi ja säälittäväksi rotaksi. Jopa Doki alkoi huolestua minusta.

Olin menettänyt kaiken. Valtakuntani, pyrstöni, Yukin, ihan kaiken... 

... Ja jopa itsenikin.

En halunnut tätä... 

... En totta pirskatissa halunnut.

... En myöskään halunnut jäädä aivan madon tasolle, joten aloin käymään eräänlaista tyttökoulua. Se ei tosin ollut kovin helppoa...

Koska, noh, 

 magneetit näkyy ja Yukin lyhyt hame, idgaf .3.

Olin vähän erilainen kuin muut. 

Sitten oli tietenkin ne tytöt, jotka eivät minusta paljoa pitäneet. 

???: No mutta!

 Serena: Sinipäähän se siinä!~
Chloe: Hahah!
Barbara: Minnes matka, häh?

 *käytävät tyhjentyvät*

Serena ärsyttävine lehmineen.. Äh, inhottava blondi. Sekä hänen idioottikaverinsa Chloe ja tekosynkkä Barbara, pah. 

Mitsuki: E-eh :x...

 Säälittävyyteni ansiosta en tietenkään saanut edes sanaa suustani.

Serena: Joo mulla olis tässä vähän kiire, häipyisitkö siitä?
Chloe: Nii, ala laputtaa!~

Serena: Kuulitko sä? Ala mennä! *aikoo tönäistä*
Mitsuki: *astuu väristen askeleen taaksepäin* 

Mitsuki: HIEEH!

Joulusta pitää nauttia! BD Kyllä, Mitsuki kantaa edellä olevia aikakausilehtiä mukanaan koulussa ~~  

*TUMPS*

Mitsuki: Aih.. ;_;

Barbara: Ahahahah mikä tumpelo!

Mitsuki: *Kerää nolona kirjojaan* ;m;
Chloe: Eikö se vieläkään väistänyt?! 

Niin nöyryyttävää...

Serena: Eikö sana kuulu?? Vai taonko mä sen sun päähäs vai? *valmiina potkaisemaan* 

???: Hei! 

... kunnes sitten.

???: Aina kiusaamassa uusia...

Kuin musta enkeli, tipahtanut maahan, vain suojelemaan minua... 

???: Kerjäät selvästikin verta nenästäsi. 

En unohda sitä ääntä koskaan.

Barbara: Voi ei, toi on se friikki...
Serena: Kuinka se kehtaa tulla mun tielle?! o;< 

*SLAP*
Serena: IEH! 

Serena: Se koski muhun!! >8O
Chloe: Se käy käsiksi!!!  

Serena: Häivytään, ennenkuin se alkaa riehua..!

 ???: Hm, pelkureita.

Mitsuki: *Nostaa pelokkaan katseen pelastajaansa kohti, itkua niellen*

 ???: Kyllä ne unohtavat sinut muutamassa viikossa ~

???: Hm? 

Typerys... 

 Mitsuki: *Kumartaa hätäisesti* Anteeksi kaikesta vaivasta ja harmista ja hirveistä paineista vaikkei sinulla varmaan niitä ollutkaan voiei mitä oikein soperran EH, kiitoksia aivan tuhannen hirveästi ;~; Ni-nimeni on Mitsuki Nagasaki.

???: o-o

???: Ahahaha, sinäpä olet heikkohermoinen! x3

Mitsuki: ? ;^; 

Chél: Mä olen Chél, hauska tutustua ~ 

Siitä päivästä lähtien minun vierelläni kulki korpinmusta suojelusenkeli.

 En ollut enää yksin.

Ja mitä Serenaan tuli... 

Hän ei enää koskenut minuun sormellakaan.  

Lol toppi meni huonosti :D

Serena: Hmph.. Tämä kyllä kostetaan.

Sitten koitti se päivä, kun Chéliä ei jostain kumman syystä näkynyt koulussa.

Serena: No katos kummaa.~
 

Ja taas se alkoi. 

Serena: Mihin sun vahtikoira katosi?
Barbara: Taisi lähteä livohkaan ~
Chloe: Heh, oli aika arvattavissa! 

Mitsuki: *Klunk* 

Serena: Kuule. Jos nään sun pärstääs täällä vielä huomenna, voin vannoa, että se on sun viimeinen päiväsi~
Mitsuki: ...

Serena: *Kääntyy ja heilauttaa hiuksiaan* Hmph.

Chloe: Vau, sä oot niiiin viilee, Serena! >u<

Barbara: Joo, sä hoitelet sen varmasti!

Chloe: Ja sit päläpäläpäläpäläpälä...
Mitsuki: ..Ei tässä... 

... Näin pitänyt käydä. Tiedän. 
Mitsuki: *Lyyhistyy maahan* 

Mitsuki: E-en minä tätä ha-halunnut...  

Mutta enhän minä aavistanut, että asiat kääntyisivät aivan toistepäin...

 Hemmetti..!

*purist*

Mitsuki: E-ehkä pikainen peilaaminen auttaa... Niin, pe-peilaaminen auttaa..! ;_; *hortoilee tyttöjen vessaa kohti* 

Mitsuki: Huoh... En jaksa enää... Voi kuin kaikki vain katoaisivat.. 

*SPLURT* 

???: HIEÄÄÄÄÄGH

Mitsuki: ... ?!

Mitsuki: *Kääntyy säikähdyksestä* mitä ihm--

*Thap* 

Serena: CHÉL LOPET- 

HUOOOORGIÄÄÄEEEERGH

 Mitsuki: ... mitä ... 

 Mitsuki: Chél... lopeta...

Hyvä Mitsuki... Säälittävyytesi näyttää teettävän tulosta... 

 kuvanmuokkauslol

Chél: *Psykoottista naurua* ... Mitsuki ... 

Chél: Niin, niin, tein tämän sinulle!~ 

Mitsuki: Mi-minulle...? 

Chél: Niin! En koskaan uskaltanut näyttää kuinka paljon sinusta välitin, voi, kuinka rakas minulle oletkaan... Mutta nyt, minulla ei ole mitään salattavaa! Nyt hän ei voi lähestyä sinua, enää koskaan!~

Chél: Mitsuki... auttaisitko minua puhdistamaan tämän maailman ihmisistä, jotka vahingoittaisivat meitä? Niin olisimme turvassa kaikelta pahalta... Ei enää murheita! Tekisitkö sen vuokseni?
Mitsuki: Minä... 

Mitsuki: *Vetää kätensä pois* Kauan aikaa sitten, minä... minä menetin kaiken mitä minulla oli. Ihan kaiken. Minua käytettiin hyväksi.

Mitsuki: Kaikki mikä minulle oli niin rakasta ja kallisarvoista, otettiin pois. Minun herkkyyttäni käytettiin hyväksi... Ja nyt minulla ei ole enää mitään.. ei yhtikäs mitään. 

Mitsuki: Joten, Chél... 

*sst*

 *viuh*

Älä... Lopeta...

Mitsuki: Minä suostun~

Älä tee sitä... 

Chél: O-oikeastikko? *hullunkiilto silmissä*
Mitsuki: Kyllä!

 Idiootti..

Niin, se oli Serenan viimeinen päivä. Olin selvästikin muuttunut... Viileä, tunteeton, mutta edelleenkin se sama säälittävä rotta. Eikä siinä vielä kaikki. Samana iltana murtauduimme Chloen asuntoon, ja, no...

Chloe: Trallalalalalaaaa~ 

Chloe: Hm? Mits- 

Chloe: Mitä helv-hng--!
Mitsuki: *Nostaa kurkusta pitäen*

  

*WHAK*

Chloe: Lopetaennnghr *tukehtuu*

*Le viskaus*
Chloe: *Kaatuu elottomana maahan* 

*Thump*

Mitsuki: Hmph. 

Minusta oli tullut hullu... mielipuoli... 

En enää voinut kontrolloida itseäni...! 

Mutta..
???: Hei!

Mitsuki&Chél: ? 

Barbara: Ki-kiitos teidän huolimattomuutenne, vo-voin kostaa Serenan ja Chloen puolesta! *kohottaa täristen kätensä*

!! 

  

Ja niin päättyi mustan ja puhtaan valkoisen lampaan tarina... vai päättyikö? 

  

...

>>palataan takaisin nykyaikaan<<

  

... Miksi minä muistan tämän kaiken...

En halua... Miksi..?

~

>>suosittelen lukemaan tämän<<

No tuota.

Ekana haluan pyytää taas ihan superisti anteeksi ;____; And you know why lols.

ENSINNÄKIN. Viikko sitten kun tää oli kuvattu, olin laittamassa tätä iloisesti tänne blogiin. MUTTA. Juuri kun olin saanut koko häsellyksen valmiiksi, internet petti ja koko työ meni hukkaan ;;3;; ONNEKSI blogger oli tallentanu nää kuvat nii ei kumminkaan kokonaan~ Ja sitten se tiivistelmä niille, jotka eivät tarinaa halunneet lukea: Elikkäs. Mitsuki kouluaikoinaan tapasi tytön nimeltä Chél, joka suojeli Mitsukia kiusaajilta. Lopulta kumminkin Chél näytti oikean luonteensa, ja puukotti pääkiusaajan. Miksi? Hän halusi 'suojella' Mitsukia kaikilta vaarallisilta ihmisiltä, eli toisin sanoen pitää hänet omanaan~ No, Mitsuki suostuu tappamaan muita 'vaarallisia koululaisia' Chélin kanssa, koska masennus blääh. Sitten tytöt hoitelevat toisen kiusaajan :3 Mutta, jäljelle oli jäänyt yksi näistä ilkeistä tytteleistä, jonka ansiosta Mitsuki ja Chél saivat lopulta surmansa... vai saivatko? Miettikää sitä~

Joo eli siis kuten moni tässä aavistikin, Chél oli tämä uusi nukke jota olin piilotellut kehehe ;----D Ja hänelle teen profiilin jossain välissä, malttia ~ Ja sitten meidän 'vierailevat tähdet': Serena (blondi) oli Leenin Tsumiko, Barbara (mustatukkanen) myös Leenin, Naomi oikealta nimeltään, sekä Chloe (pinkkitukkanen) oli RB'n ~ Ja taustalla esiintyvät koulutytöt olivat myös heidän nukkejaan :> ja mun kans lol.

Anyways, halusin pyytää taas anteeksi pitkästä tauostani. Ja sen tein, tarinan jatkamisen muodossa~ n__n Hope you liked it! Musta tää onnistu ihan ok hyvin :D Ja kiitos vielä Lepalle Ja Rudelle avustuksista ja kaikesta ;u; <3

Vielä tähän loppuun biisi, jonka sanotukset ja kaikki sopii tähän niin hyvin! ;o; Ja kaikki uh. xD Paitsi et se 'he' on sitten Serena ;D periaatteessa. No, ite ainakin kuvittelen, että tuo mustaan pukeutunut Lily on Chél ja valkea taas Mitsuki~ Ja vinkkinä; biisissä laulaa se mustapukuinen :----D Kertoo siis yksipuolisestä tyttörakkaudesta, niinkuin tässä tarinassakin ~

Ja kyllä, eräs kaverini on tätä käyttänyt, mutta. Olen suunnitellut tätä tämän biisin kera jo keväästä lähtien, joten nyt ei ole kopioimisesta kyse (: Ei mitään henkilökohtasta~ n__n

Toivoisin tästä tarinasta rakentavia kommentteja, joten olkaa hyvät, estradi on teidän~ c; 

Peace out, guise! ~